Yrittäjän ammattia ehkä turhaankin parjataan yksinäiseksi puurtamiseksi, sillä todellisuudessa se on kaikkea muuta kuin yksin voittojen tavoittelua ja murheiden
laaksossa vaellusta. Yksinyrittäjälle verkostoituminen on yksi menestymisen tärkeimpiä osa-alueita ja monella alalla voidaankin ajatella, että juuri tämän sektorin avulla moni yritys näyttää todellisen vahvuutensa.
Verkostoitumisen avulla yritys on vahvempi, mutta toki siihen sisältyy myös aina omat riskinsä, jotka on hyvä huomioida erilaisten sopimusten suhteen. Muihin tutustuminen on kuitenkin elinehto erityisesti pienyrittäjille ja alalle uusina tuleville, sillä toisten avulla on mahdollista saada näkyvyyttä, uskottavuutta ja hankittua palveluita edullisempaan hintaan. Verkostoitumisen pitää olla aina kannattavaa ja ainakin seuraavien asioiden suhteen siitä on useimmiten positiivisia kokemuksia:
- Yritys voi leikata kustannuksista, kun tiettyjä hankintoja tai mainontaa rahoitetaan yhteisesti. Kaikkea ei tarvitse hankkia vain itselle ja yhteisesti hoidetut parannukset esimerkiksi tieverkostossa samalla alueella olevien
yritysten kanssa tulevat pienemmillä kustannuksilla kaikkien hyödyksi. - Yhtiöt voivat jakaa työntekoa verkostoitumisen avulla. Voidaan sopia messuille osallistumisesta ja tiettyjen juoksevien asioiden jakamisesta eri toimijoiden kesken. Tämä säästää kustannusten lisäksi aikaa. Jokainen tekee sen, minkä parhaiten taitaa.
- Markkinointikampanjoiden hoitaminen yhdessä voi tuoda enemmän näkyvyyttä – erityisesti uudelle yritykselle tunnetumpien vanaveteen liittyminen voi olla hyvä tapa tulla esiin.
- Yritys voi olla alussa todellakin verkkojen tarpeessa, ellei sillä ole mahdollista hankkia kapasiteettia ja asiantuntijoita tarpeeseen. Tällöin sopimus toisen yhtiön kanssa voi kantaa sen yli alun vaikeuden.
Riskit kuuluvat yrittämiseen
Verkostoitumiseen liittyy aina riskejä, jotka tulee puntaroida ja miettiä, kuinka paljon kannattaa tehdä sopimuksia muiden yritysten kanssa, ettei oman yrityksen imago kärsi. Riskejä voidaan minimoida, kun mietitään tarkasti, millaiset ovat oman yritykset tavoitteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sekä millainen imago halutaan tuoda esiin asiakkaille. Riskejä ja etuja puntaroidessa on hyvä pohtia seuraavia asioita liittyen yrityskuvaan:
- Olisiko verkostoitumalla mahdollisuus saavuttaa me-henkeä yritysten kesken? Kantaako oman yrityksen me-henki verkostoitumisen ristipaineessa?
- Millainen yritys olemme, millaisia arvoja ja tavoitteita me edustamme? Jakaako verkostoituva yhtiö yhtenevät arvot?
- Olemmeko yrityksinä tarpeeksi samassa kategoriassa koon suhteen, onko välimatka sopiva vai aiheuttaako se joissakin asioissa ongelmia infrastruktuurin suhteen?
- Jaammeko selkeät tavoitteet verkostoyrityksen kanssa?
- Saadaanko rahoitus yhteisiin projekteihin sovittua esimerkiksi lainoja yhdistämällä?
- Onko yritys luotettava? Ennen sopimusta on hyvä kartoittaa yrityksen historiaa ja toimintaa.
Hedelmällinen yhteistyö
Aloittelevan yrityksen yksi kompastuskivistä on usein rahoitus. Ennen tulojen tasaantumista tuntuu olevan vain menoja. Tähän asiaan voidaan saada helpotusta verkostoyrityksiltä ja erityisesti alueellisten yritysten kannattaa pohtia, miten auttaa ja saada apua paikallistoiminnan avulla. Samalle alueelle keskittynyt tietty yritystoiminta voi hyötyä lähellä olevista muista palveluista, joita tarvitaan yrityksen py
örittämiseen. Esimerkiksi lainojen ottamista yhteisissä nimissä kannattaa miettiä.
Tällöin toiminnan avulla saadaan kehitettyä kestävä rypäs, jonka jokainen oksa on yhtä vahva kuin yritykset ovat yhdessä. Esimerkiksi orgaaniset pientilat voivat hyötyä monista muista toimijoista samalla alueella. Tällöin kuljetuksia, säilytystiloja ja tiettyjen tuotteiden hankintaa voidaan keskittää, jotta kaikki hyötyvät asiasta. Pienilläkin paikkakunnilla voidaan järjestää yhteisiä tempauksia, kuten kesäinen maaseutureitti, jonka varrella on tarjolla matkailijoille eri yritysten elämyksiä ja vuodenaikoihin sopivia markkinoita, joille on mahdollista hankkia yhteisvoimin parempia esiintyjiä ja sen myötä lisää kiinnostuneita asiakkaita.
Saman alan yritykset voivat olla samalla kilpailijoita ja kumppaneita. Verkostoitumista voidaankin harjoittaa kahteen suuntaan, kilpailijoiden sekä yritysten kanssa täydentämään omaa toimintaa. Molemmat voivat olla korvaamaton apu niin hyvinä kuin huonoinakin taloudellisina aikoina.
Harva yritys selviää yritysviidakossa ja kovenevassa kilpailussa yksin. Kilpailevat yritykset voivat palkata esimerkiksi yhteisiä ulkopuolisia palkallisia, kuten vaikkapa yhteisen sosiaalisen median tuen. Omaa toimintaa täydentävän yrityksen verkostoitumisesta voi ajatella esimerkiksi alihankintana – orgaaninen juustotila tarvitsee maitoa, jota se voi hankkia vaikkapa naapuritilalta. Yhteistyössä on voimaa ja siinä piilee kestävän kehityksen siemen.